Olen
luonteeltani melkoinen "luonnonlapsi", rakastan maalaismaisemia ja
kaipaan välillä maaseudunrauhaan. Eilen illalla, kun ajelimme käymään
kylässä mieheni sukulaisilla, niin päätimme kiertää sinne pitkästä aikaa maisemareittejä
pitkin. Hiekkatie, vihreä peltoaukea, auringonpaiste ja jäätelö, voi miten
ihana yhdistelmä. Muutama hevonenkin nähtiin tien vieressä laitumella. Olisi
tehnyt mieli pysähtyä ja mennä syöttämään niille heinää.
Tämä kuva tuo mieleen paljon muistoja lapsuudesta. Kesäviikonloput
mummolassa olivat parhaita. Siellä sai serkkujen kanssa pyöriä ja hyöriä pitkin
pihoja ja peltoja, saunottiin ja uitiin, välillä hoidettiin maatilaneläimiä.
Sitten joskus tulevaisuudessa, kun itselläni on lapsia, niin toivoisin,
että hekin saisivat viettää yhtä ihanan lapsuuden, kuin mitä itse olen
saanut.
Millaisia rakkaita muistoja teille tulee mieleen lapsuudesta?
-s-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti