Oma aika

Olen ihminen, joka viihtyy hyvin itsekseen. Nautin ja rakastan niitä hetkiä, kun saan viettää aikaa yksin kotona. Kun olen itsekseni, en tarvitse mitään ihmeellistä tekemistä. Tykkään esimerkiksi järjestellä ja siivoilla kotia, lueskella blogeja, leipoa, katsoa telkkaria/elokuvia, kuunnella musiikkia tai vaikka lähteä yksin kävelylle raittiiseen ulkoilmaan. Kyllä sitä aina jotain tekemistä keksii.

Jos kuitenkin olen ollut jo useamman päivän peräkkäin itsekseni (kun mies on esim. työmatkalla), niin alan toki kaivata toisten ihmisten seuraa. Seurankaipuuseeni riittää tavallisesti aika, jonka vietän töissä työkavereitteni kanssa, mutta kaipaan välillä myös aikaa toisten ystävieni ja muiden läheisteni seurassa. Eli en ole kuitenkaan täysin "erakkoluonne" :)

 Tänään iltapäivällä minulla oli taas sellaista "omaa aikaa". Miten minä sitten käytin tänään aikaani?

Söin ensin hiukan välipalaa...

...Ja sen jälkeen käperryin sohvannurkkaan lukemaan kirjaa.

Koska olin herännyt aamulla aikaisin, niin lukeminen alkoi väsyttää melko nopeasti. Seitsemän ensimmäistä lukua sain luettua, kunnes oli pakko lopettaa ja nousta sohvalta ylös. Millä keinolla päätin sitten piristää itseäni? Lähdin tietysti ryhmäliikuntatunneille. Varma keino, joka toimii minulle aina! 

-s-

Jauhelihaa ja hedelmiä

Olipas kerrankin mukavaa kuultavaa kassaneidin suusta, kun se kertoi tämänpäiväisten ruokaostoksieni hinnan. Yleensä suu loksahtaa auki lähinnä järkytyksestä (miten nämä muutamat ostokset voivat maksaa NÄIN paljon?), mutta tänään ostosten loppusumma vain hymyilytti. "Tarjoushaukkana" kävin siis Citymarketissa hamstraamassa jauhelihaa, kanaa, hedelmiä ja salaattia, jotka kaikki olivat nyt näitä euron kampanjatuotteita.

Kyllä pienet asiat voivat joskus saada mielen virkeäksi ja hymyn leviämään kasvoille.

-s-

Pyynikin näkötornilla

Tänään kävin ensimmäistä kertaa elämässäni Pyynikin näkötornissa. Munkkikahvilla olen kyllä joskus aikaisemmin pyörähtänyt, mutta itse tornin huipulle en ollut ennen kiivennyt. Normaalistihan torniin on pieni sisäänpääsymaksu, mutta tänään sinnekkin pääsi ilmaiseksi. Hissi näytti minusta sen verran hurjalta, että halusin mennä huipulle portaita pitkin.
Ja voi miten kauas sieltä näkyikään! Tampere näytti huipulta katsottuna oikeastaan aika pieneltä.

 Tornissa tuli kuvailtua hiukan jotain muutakin, kuin maisemia.

Hissikuilu

Kaunis ikkunasyvennys

Ja oven kulunut maalipinta + tuo teksti, jonka joku osaava voisi suomentaa minulle :)

Oletteko te käyneet joskus Pyynikin näkötornissa? Tai kävikö joku teistä siellä ehkä jopa tänään?

-s-

Sunnuntaisuunnitelmia

Tämä sunnuntaiaamu on alkanut varsin rauhallisesti. Ensin köllöteltiin sängyssä kaikessa rauhassa ja sitten kun vatsa (ei minun, vaan mieheni) ilmoitti haluavansa ruokaa, nousin ylös valmistamaan meille aamiaista. Jääkaapista ei löytynyt kummoisia aineksia, mutta aina sitä jotain saa kokkailtua. Tämän aamun "menu" sisälsi kahvia, paistettua kananmunaa, papuja, mansikka-mustikka-banaani-fruitie sekä paahdettua ruisleipää, jonka päällä oli margariinia, jääsalaattia, juustoa, kurkkua ja paprikaa. Kyllä näillä eväillä vatsa täyttyi.

Päivällä olisi tarkoitus suunnata keskustaan katselemaan Tampereen päivän "tarjontaa". Päivän kunniaksi moniin paikkoihin on mm. vapaapääsy. Lisätietoa Tampereen päivän tapahtumista voit lukea täältä.

 -s-

Löhöpäivä

Eilen tuli pyörähdettyä piiiitkästä aikaa vähän viihteellä ja tuon melko kostean illan seurauksena en ole tänään jaksanut tehdä yhtään mitään. Saunassa kävin hetki sitten, mutta muuten olen vain maannut sängyssä ja tuijottanut telkkaria, välillä vähän torkahdellutkin siinä.

Päivällä makaillessani katselin telkkarista mm. Happy feet- perheleffan (ihan huippu) ja nyt illalla alkaisi yhdeksältä Klik! Molemmat elokuvat olen nähnyt ainakin kerran aikaisemminkin, mutta mitä sen on väliä. Eli tämähän tarkoittaa sitä, että reilun puolen tunnin päästä on taas hyvä syy rojahtaa takaisin sängynpohjalle katselemaan elokuvaa. Leffaherkut vain puuttuvat, dääm!

-s-

Iloisin mielin kohti viikonloppua

Viimepäivät ovat olleet melko märkiä ja harmaita, mutta tänään kaipailemani aurinko on vihdoin uskaltanut kurkistaa välillä pilviverhon takaa. Ehkä osittain tämän valoilmiön ansiosta puin tänään päällenikin hiukan normaalia (musta/harmaa) pirteämpää väriä. Innostuin jopa niin paljon paitani väristä, että lakkasin kyntenikin "mätsäämään" sen kanssa.

 
Uskon tämän kummallisen pirteyden ja "mielen hairahduksen" olevan kyllä osittain myös aamuisen liikuntatuokionkin ansiota. Uskaltauduin nimittäin vihdoin kaiken tämän flunssailun jälkeen kokeilemaan, joko kunto kestäisi kevyttä liikuntaa. Pientä heikkoutta oli vielä havaittavissa (ihmeellinen "hikiaalto" ja pientä huimausta), mutta jatketaan vielä muutama päivä rauhallisemmalla tempolla, niin eiköhän se tämä flunssa ala sitten olla nujerrettu. Jippii! sanon minä.

Toivottelen nyt pirteää perjantainjatkoa teille kaikille!

-s-

Poron uusi elämä

Meillä on kotona muutama Pentikistä ostettu poro. Nehän on tarkoitettu lähinnä kyntteliköiksi, eikö vain, mutta meidän yksi poro on saanut nyt aivan toisenlaisen tehtävän. Eräänä iltana, kun riisuin koruja päältäni, (korvakorut, kaulakoru, sormukset) niin satuin ihan vahingossa laskemaan ne yön ajaksi yhden poron ylle. Aamulla sitten, kun katselin tarkemmin poroa, jolla oli korut kaulassa, niin se näytti minusta aika hauskalta. Korupuuta minulla ei ole aikaisemmin ollut, mutta monesti olen ajatellut, että semmoinen olisi kiva hankkia. Nyt sainkin itselleni korupuun ihan vahingossa. Ja minusta ainakin tämä on kaunein korupuu, minkä tiedän <3

-s-