perjantai 29. kesäkuuta 2012

Lahja elämälle

Sain alkukesästä käsiini elinluovutuskortin. Nolottaa ehkä hiukan myöntää, mutta se on vieläkin tyhjä. 

Nykyäänhän kaikki ovat elinluovuttajia lain mukaan, elleivät ole selkeästi vastustaneet elinluovutusta. Elinluovutuskortin saaminen on laittanut minut ajattelemaan asiaa paljon. Olen usein ajatellut kortin täyttämistä, mutta en ole sitä vielä tehnyt, koska ajatukseni ovat olleet välillä melko ristiriitaisia. Kortin täyttäminen tuntuu jostain syystä ehkä hiukan jopa pelottavalta, jotenkin lopulliselta. Minua hiukan kammoksuttaa ajatus siitä, että jos nyt kuolisin, niin minun vartaloani saatettaisiin "paloitella". Toisaalta haluaisin, että ruumiini jätettäisiin rauhaan kuoltuani, mutta toisaalta ajatus siitä, että minun elimieni tai kudosteni avullani, joku toinen voisi saada uuden mahdollisuuden elämään, tuntuu todella hyvältä. 

Tänään aloin miettiä asiaa myös toiselta kannalta. Mitäpä jos minä itse tai joku läheiseni sairastuisi/ loukkaantuisi niin pahasti, että tarvitsisi elinsiirtoa? Kuinka kiitollinen silloin olisinkaan luovuttajalle. Tämän todella tajuttuani minä päätin, että auttamisen mahdollisuus voittaa pelkoni, ja täytän korttini heti tänään.


Omistatteko te elinluovutuskorttia? 

Jos ette, mutta haluaisitte hankkia sellaisen, niin niitä voi latailla ja tulostaa täältä.
Jos tämä tuntuu liian työläältä, niin nykyisin on myös mahdollista päivittää omaan Facebook- profiiliin poliittiseksi kannaksi: KYLLÄ elinluovutukselle.


-s- 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti